# Laiva

Kauneinta mitä laivasta voi sanoa, on tämä tuo alla oleva.
Löytyy muuten blogin reunastakin.


Laitan lapsen maailmalle,
kuin laivan merelle.
Ompelen purjeet, neuvon väylät
- mutta tuulelle en voi mitään.



Nyt kun katson ympärilleni, näen yhden laivan irtaantuvan hiljalleen laiturista. Sitä yletyn vielä hiukan tönimään ja kääntämään tuulen suuntaan. Vielä hetken. Pienen hetken.
Toinen, hiukan aiemmin köytensä irroittanut laiva, on jo ehtinyt edetä suuren virran reunalle. Siellä se levittelee purjeitaan ja näkyy asettaneen ruorin haluamaansa suuntaan. Sitä en enää ylety koskettamaan, en antamaan vauhtia. Voin vain huiskuttaa ja huutaa onnentoivotukset tuulen mukana kulkemaan.
Sydämeni pakahtuu näiden kirkkaiden purjeiden loisteessa.