tiistai 29. lokakuuta 2013

# Koski


Oho! Sanoin tuon päivän sanan ääneen ja kappas mitä aivoissani tapahtuikaan!
Pölykerros heilahti ja jotain iankaikkisen vanhaa nousi pintaan.

Joskus ammoisina aikoina eräässä ihanassa työpaikassa (jossa muuten viivyin yli vuosikymmenen verran) jaoin toimistohuoneen henkilön kanssa jonka sukunimi on Koski.

Rakastamme molemmat valkosipulia. Huoneemme haisi niin voimakkaasti valkosipulille että jopa esimiehemme valitti asiasta. Sanoimme että jos ei kiinnosta tulla meitä moikkaamaan, niin sähköposti on keksitty :D

Emme ole olleet yhteydessä... herranjestas, yli 11 vuoteen!

Eräällä tasolla kaipaan häntä ja haluaisin ottaa yhteyttä.
Mutta minä olen vanhentunut yli 11 vuotta. Ja niin on hänkin. Ollut eläkkeellä jo vuosia.

En halua nähdä häntä. En halua nähdä vanhaa häntä.
Pidän muistoni, niissä hän on aikuinen ja energinen.
Sen muiston haluan pitää.


Ja siis voisihan se olla myös kuohuva koski, vettä kauhhiast yhes paikas kovall kiiruull :D


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti