# Sammakko

Naamakirja on sammakoita pullollaan.
Niitä jotka tipahtavat ihmisten suusta huomaamatta ulos. Eikä niitä sitten enää saa takaisin sinne. Toiset yrittävät, keräävät ne syliinsä ja poistuvat. Vaan se mikä kerran on lausuttu, se pysyy lausuttuna. Jonnekin jää aina jälki.

Miten vaikeaa on olla hetki hiljaa ja miettiä toiseenkin kertaan että kannattaako, haluanko oikein todella nyt lausua tämän ajatukseni ääneen? Tässä ja nyt, tähän paikkaan?
Ei voi olla niin vaikeaa!

Ja jos se sammakko tipahtaa, siitä pitää sitten vain kantaa vastuu. Opettaapa harkitsemaan seuraavalla kerralla vähän tarkemmin.

Ehkä tuo netin eräänlainen kasvottomuus saa on se tekijä joka saa ihmiset, ihan täysjärkiset aikuisetkin, käyttäytymään kuin pahaiset kakarat. Mene ja tiedä. Minä en tänään jaksanut edes myötähäpeää tuntea.