Sanan Mitta näyttää Heklan sinisen leveäkärkisen mustekynän tuotokset, lorut, runot ja höpinät. Aiheet syvältä sydämestä.
lauantai 10. elokuuta 2013
# Avain
Jotain vielä pelottavampaa kuin ovi tuntemattomaan, on lukittu ovi tuntemattomaan. Ovi, jonka lukkoon sopiva avain on kädessäsi. Pitäisikö se avata, onko tästä ovesta tarkoitus kulkea?
Hämäystä, sitä se vain on. Lukittu tai lukitsematon ovi, kummastakaan ei ole tarkoitus tulla takaisin, kaikki tiet vievät eteenpäin.
Toisaalta lukitun oven takana tulee vietetty hiukan pidempi aika, ehkä se lukon avaaminen ja kynnyksen ylittäminen on silloin tehty paremmin harkiten.
On kuin olisin vanhasta Suomifilmistä reväisty maalaistalon emäntä. Lanteilla iso nippu avaimia, aivan kuten emännällä jokaisen aitan ja arkun avaimet aina menossa mukana. Minä vain en vielä tiedä mihin kaikkialle näillä avaimilla pääsee, löydänkö kyseisiä ovia laisinkaan ja jos löydän, tulenko avaamaan lukot ja astumaan tuntemattomaan vai jatkanko tuttua polkua edelleen...
Jokainen aamu, ennen kuin avaan silmäni, varmistan että tulevaisuuden lukkojen avaimeni ovat edelleen tallessa. Tunnen isojen metallisten avainten painon lonkkaani vasten ja huokaisen syvään. Uskallan taas astua uuteen aamuun.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti