Salamoi

Pimeä metsä, tuttu polku
silmät ummessa eteenpäin
Jokainen kivi, jokainen juuri
kaikki on oikealla paikallaan

Aika kulkee, ikää karttuu
huomasitko tätä laisinkaan
Huomaamatta matka taittuu
askeleet häviää unholaan

Oksat kauniit kaartuvaiset
lehdet väriltään niin satumaiset
Hedelmiään puu sorja tarjoaa
suun ja vatsan täyttää hyvyyksillään

Niin kaunis on polku takanain
vaan kuljenko silmät ummistain
Onko tuo vika johdotuksen
vai eikö kiinnosta muistaminen

Vastata tuohon en osaa
miksi moista harrasta en
Eteenpäin vain katson kävellen
tuijottaako silmäni sisäänpäin

Niinkuin jotain tulossa ois
vaan kumpi tärkeämpi lie
Matkan päässä hyppy junasta pois
vai vaunussako elämä eteenpäin vie

Niin tai näin, aina väärinpäin
se on tarina ikuinen
Yllättäin taas kerran näin
salaman puun poikki lyöneen edessäin

Ei koskaan ennen ja taas kävi näin
aina se ikuinen löytyy edestäin
Muuttaa sen jos vain voisin
olisi tuo jo aikaa ollut toisinpäin

Vaan näillä eväillä mennään
täydennystä ei ole luvassa
Jos ei tämä seura kelpaa
voidaan vaihtaa polkua